Controvercia
Sinusta se oli ehkä
saman tekevää. Sinusta oli ehkä saman tekevää mitä sinä sanoit minulle. Kun
sitten minä satuin sanomaan jotakin, sinä huusit, sinä suutuit, mikään ei ollut
enää saman tekevää. Sinä sait minut itkemään. Itkemään taas vasten tahtoani. Sinä
sanoit että rakastin riitaa, vaikka sinä olit sen aloittanut. Minä jos kuka
vihasin riitoja, en tykännyt suuttua, en tykännyt menettää malttiani. Rakastin
hiljaisuutta, tyyneyttä ja rauhaa, mutta aina sinä aloitit. En halunnut enää
olla kanssasi samaan aikaan kotona, en halunnut että puhuit minulle, koska olit
aina vihainen. Yritin olla huomaamaton, pieni ja näkymätön, ettei minua olisi
taas syytetty riidan rakastajaksi. Luikin pois aina kun vain pääsin, enkä
tullut kanssasi samaan huoneeseen jos olit hereillä. Silti niinä harvoina
hetkinä joina jouduimme olemaan samassa tilassa, sinä aina suutuit. Enää en
jaksanut. Riitele sitten, huuda sitten, mutta minua et saa enää suuttumaan,
olin enää surullinen. En saanut sinun kieltäsi kuriin, joten mieluummin lopetin
keskustelun veren maku suussa, sillä keskusteluun, riitaan tarvitaan aina
kaksi. Onneksi suussa olevat haavat paranevat nopeasti, niin sinä olit sanonut,
kun pienenä purin itseäni kieleen kaatuessani pyörällä.
Kirahvilapsi kuittaa~~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti