Emptiness
Tyhjyys on
käsittämätöntä. Se vallitsee ympärillämme koko ajan mutta siitä ei saa otetta.
Tyhjyys on ja se ei ole mitään. Tyhjyyttä ei voi käsittää, miten voisikaan kun
se on ei yhtään mitään. Tyhjyys yllättää kun sitä vähiten kaipaa. Se ujuttaa
kalman kylmät sormensa selkärangan nikamien välistä vihloen sisuksiimme. Se ei
maksa vuokraa, mutta se jää silti asumaan, valtaa koko kehon. Se tuo
ahdistuksen, ahdistus on sen lemmikki, pieni koiranpentu rusetilla
koristellussa korissa, mutta joka ei pysy söpönä pallona ikuisesti vaan joka
kasvaa päivä päivältä ja vie tilaa kehosta päivä päivältä enemmän ja enemmän.
Tyhjyys on happoa, se syövyttää vähitellen sisäelimet ja lopulta aivot. Mikään
ei ole enää mitään, kaikki on tyhjää. Nykyisyys on tyhjää, tulevaisuus on
tyhjää, menneisyys, ihmissuhteet, tavoitteet, toiveet ja haaveet, nekin on
tyhjää. Mistään ei saa enää otetta. Elät hidastettuna, kun muu maailma kiitää
ohitse pikakelattuna. Tiput irti elämästä, koska sekin mistä ennen pidit kiinni
on tyhjää. Tyhjyys on ja se ei ole, et voi tarttua tyhjyyteen, mutta se tarttuu
sinuun, eikä se halua päästää irti. Tyhjyys on kasvoton ja nokipallot. Se
jättää tahrat, muttet koskaan nää sen silmiin. Tyhjyyden silmät ovat tyhjät,
vain mustat aukot keskellä naamaa, jossa ei ole muuta. Olemattomilla silmillään
se imee sielumme itseensä, maiskuttaa, pureskelee ja nielee sen
mitäänsanomattomana pöperönä alas. Sielu on tuhoutunut eikä tyhjyys osaa
oksentaa. Sen sijaan sinua oksettaa, mutta miten oksennat jos tyhjyys on syönyt
kaiken sisältäsi, ethän sinä ole enää kuin tyhjä kuori, niinkuin käärmeen vanha
nahka uuden ilmaantuessa tilalle. Et ole muuta kuin viimeistä pisaraa myöten
tyhjäksi nuoltu olut sammio, joka on unohdettu yksin pimeään kellariin. Olet
enää varjo, pieni häivähdys siitä mitä joskus olit. Et tunne enää mitään,
tyhjyys on syönyt onnen, ilon, surun, pelon ja inhon jälkiruokanaan. Tyhjyys ei
jätä mitään jäljelle, sillä on pohjaton maha. Onneksi en ole tyhjyys, koska
ihmisten tunteet ovat niin muhkuraisia että sillä on varmasti jatkuvasti
silmätulehdus ja vatsan puruja. Silmätulehdus koska suuta sillä ei ole, ruoka
kulkee siis silmien kautta.
Moikka~
Tossa jokunen yö viime viikolla tuli kirjotettua. Päätin tapani mukaan siirtää tunteen tekstiksi, ja tämmöinen siitä tuli. Toivottavasti piditte~
Kirahvilapsi kuittaa~~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti